Kaverikuvassa

Aliisa ei päässyt tänä vuonna päiväkodin "luokkakuvaukseen", koska - yllätys, yllätys - meillä oli taas flunssa. Sattumalta huomasin päiväkodin ilmoitustaululla lapun, jossa kerrottiin uusintakuvausmahdollisuudesta. Sinne siis. Ja Aapo varmuuden vuoksi mukaan, jospa vaikka kaverikuvaan saisi kaverin puuttuessa sujauttaa pikkuveljen.

Sopihan se, ja yllättävän hyvin kuvaustuokio menikin. Itse toki yritin sitä kaikin keinoin häiritä, ja niinpä joissain kuvissa lapset katsovat minuun, eivät kameraan. Tässä tulos:

Keskiarvo ilmeistä olisi ehkä "hymy".

Aika paljon on tullut mietittyä Aliisan ja Aapon sisarussuhteen kehittymistä, koska ikäeroa on melkein 3,5 vuotta ja väistämättä myös sukupuoliero näkyy leikeissä. Tällä hetkellä näyttää ihan hyvältä, vaikka kyllä päivän aikana kuuluu "AAAAAAAPO!" ja "AAPO EIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!" ihan riittävän monta kertaa.

Eräänä päivänä juttelin Aliisan kanssa siitä, miten kivalta tuntuu, että päiväkodista on vihdoin löytynyt kivoja kavereita. "Niin, mutta mun paras kaveri on aina lullabulla Aapo." Täh. Mitä tapahtui vanhan päiväkodin Helmille? No, en lähtenyt muistuttamaan.

Aapon tunteista kertoo hyvin esimerkiksi se tapa, miten hän otti vastaan isosiskon sunnuntaina, kun tulivat Alen kanssa mummilasta. Kiljuntaa. Ja sen jälkeen seurasi varjon lailla Aliisan perässä. Kameralle tuli tallennettua muun muassa tämä hetki, kun Aapo on kiivennyt Aliisan perässä sängylle lukemaan.

Lukuhetki.

Kuriositeettina mainittakoon, että Aliisa on syventynyt kirjaan nimeltä "Conni lernt Rad fahren" ja Aapo silmäilee Peppi Pitkätossua. Aliisan valinta ei ole yllätys, koska hänellehän olen pienenä lukenut ääneen Dostojevskia, mutta Aapo on yllättävän hyvin itse edennyt tunnustelukirjoista kunnon lukemiseen...